Vapaa perjantai-ilta, työt tehty (eli mainokset jaettu, tarkemmin sanottuna huomisen mainokset... 8''D), Teho-pullo vieressä ja sipsipussin loppu hyllyssä. Aah. ♥ Ja huomenna pääsee vielä Kuopioon shoppailemaan. :3 Metsästän sieltä keskikokoista "reissulaukkua" itselleni. Hakkaan itseäni henkisesti siitä hyvästä, etten ostanut sitä viimeksi, kun täydellisen löysin. Se on sellainen, um, no koosta en uskalla sanoa mitään, mutta ei mikään hehtaarilaukku, vähän kuin treenikassi, ja kuviona on mustaa/sähkonsinistä ruutua. Eli aivan täydellinen. ♥ Toivottavasti löydän sen vielä huomenna...
Mitäs muuta kertoisin? Kuvailemaan en ole päässyt, kun Sussulla on kamerani edelleen lainassa, mitään en ole saanut aikaiseksi kirjoittaa, koska paha writer's block on iskenyt minuun (lähinnä viime postauksessani kertomani kirjallisen ilmaisun suurtyön takia), mutta piirtänyt olen! :D Vaikka en osaa piirtää... Tänäänkin piirsin ruotsin tehtäväkirjaan ainakin neljä erilaista pupun kuvaa. ^-^ Ai että olen ylpeä itsestäni... XD
Viikon päästä on
Bakacon, jonne tämä likka on lähdössä med
Aasi ja
JanneJaruka. Cossaan siellä
Temaria Narutosta ja cossipuku on vielä hieman kesken... ^-^'' Punainen "vyö" pitäisi tehdä loppuun, sukkahousut pitäisi värkätä sellaisiksi puolilahkeiksi, kunhan ne tulevat postissa, violetti paita pitäisi tarkistaa, että se on oikeanlainen, kunhan sekin tulee, pitäisi odottaa, että Sussumussu tekee minulle hameen ja valkoisen "tuubitopin", hiukset värjätä noin puolen viikon päästä ja ostaa ainakin hiuspompuloita, ehkä myös hiuslakkaa, jotta saan hiukset oikeanlaisiksi. Mitäs muuta? Aah, asepussi takamukseen eli pussukka kännykälle ja rahoille pitäisi värkätä myös, kuten kengätkin (kangasta + varvassandaalien pohjat). Miten niin jätän kaiken muka aina viimetippaan...? x) No, tiistaina koululle ompelemaan aamukahdeksalta Janne-kunin kanssa, jos silloin saisin vaikkapa kengät ja "perspussin" tehtyä. Punaisen vyön yritän tehdä nyt viikonloppuna. YRITÄN. Ja sitä pussukkaa voisin kokeilla myös, jos uskallan ilman Jarukan apua. :P
Tein muuten syntiä tänään, kun ostin Arnoldsilta kinuskidonitsin. No kun teki niin pirusti mieli ja kahdesti ohi käveltiin... >___<''
Nyt ei kyllä inspaisi kirjoittaa blogistooria, mutta jos viivytän sen aloittamista pitkäänkin, käy vielä niin, etten aloita sitä koskaan. Ei olisi ensimmäinen kerta. Yritän siis nyt värkätä jonkinlaisen pienen alun tähän, repiä ideoita kylkiluiden välistä ja muovata niistä piparkakkuja.
Hyvät naiset ja herrat, blogistoorini alkaa tästä! Enjoy~!
1. luku: Vanilla
"Nyt maistuisi jäätelö."
"Mitäh?"
Irina käänsi katseensa viereisessä pulpetissa istuvaan, häntä tuijottavaan Lauraan ja virnisti.
"Vaniljapallo. Kaksi palloa, pehmeää vohvelia ja tahmaiset sormet."
"Nyt sinä olet ihan sekaisin..." Laura mutisi ja käänsi katseensa takaisin ruotsinkirjaansa, jota Irina tiesi tytön tuijottavan vain muodon vuoksi esittäen seuraavansa tekstiä, jota nauhalta tuleva, nenästä puhuva naisääni pälpätti luokan etuosasta. Irina pyöritteli kynää sormissaan ja katsoi sitten ulos vieressään olevasta ikkunasta. Ikkuna tosin oli niin korkealla, ettei hän nähnyt muuta kuin lähes pilvettömän, vaaleansinisen taivaan. Aurinko paistoi, se sulatti lunta suuriksi vesilätäköiksi ja alkoi jo lämmittää mukavasti. Oli huhtikuun alku, koulua jäljellä noin kaksi kuukautta ja sitten tämä peruskoulukidutus loppuisi. Irina huokaisi hiljaa ja kääntyi katsomaan ruotsinkirjaansa.
"Hur mår du? Du ser lite trött ut", naisääni sönkötti opettajan kirjoituspöydän kulmalta. Ruskeat polkkahiukset omistava, silmälasipäinen ruotsinopettaja istui pöytänsä takana ja kirjoitti jotain kasvoilleen jämähtänyt pieni hymy kasvoillaan. Mäkinen hymyili varmaan aina, osasikohan hän suuttua ollenkaan? Olihan hänellä kaksi lastakin, kuutos- ja kolmosluokkalaiset pojat. Luulisi sellaisen osaavan pitää kuria, mutta se kuri ei ainakaan ruotsintunneilla näkynyt. Se ei tosin Irinaa haitannut, miten hän olisi muka voinut keskustella ystäviensä kanssa kesken tunnin, jos opettaja hönkisi jatkuvasti niskaan?
"Du är säkert förklyd. Här får du en aspirin. Gå hem, drick något varmt och lägg dig." Jotain järkeä nauhalla puhuvan naisen puheissa oli. Kotiinmeno kuulosti Irinan korvissa nyt erittäin hyvältä, kuten myös se vaniljajäätelö. Viikonloppu edessä, tiedossa pelkkää rentoutumista ja laiskottelua.
"Katso Irina, piirsin nallekarhun pään", Irinan edessä, myöskin seinän vieressä istuva Sami kuiskasi kääntyen tyttöön päin. Irina katsoi ystävänsä kirjassa olevaa, yllättävän hyvin piirrettyä nallen päätä ja hymyili.
"Suloinen."
"Niinkö?" Sami kysyi selvästi mielissään ja kääntyi takaisin pulpettiinsa kumartuen sen ylle piirtääkseen lisää. Irina alkoi värittää lyijykynällään työkirjansa kulmaa ja vilkaisi kelloa. Enää kymmenen minuuttia.
"Jag har maginfluensa. Jag mår hemskt illa..."
3. "Mä silmiäni usko en, kun se tyttö teki sen, täydellisen frontside ollien..." Ja jos et tiedä, mikä frontside ollie on, katso toki youtubesta. ;D
Heido~! 
