Tears in Heaven

Pöllinpä Ballelta uuden haasteen itselleni, kun tuo entinen musiikkihaaste loppui. >8)

Tällä kertaa aiheena on... no, en mä tiedä mikä sen aihe on, mutta tässä lista siitä, mistä asioista mun pitäis postata 31 päivän ajan (eli ei minun päivitystahdillani tule tapahtumaan päivittäin... :'D):

päivä 1 - Esittele itsesi
päivä 2 - Eka rakkaus
päivä 3 - Minun vanhempani
päivä 4 - Tätä olen syöny tänään
päivä 5 - Mitä on rakkaus?
päivä 6 - Minun päiväni
päivä 7 - Paras ystäväni
päivä 8 - Se hetki
päivä 9 - Uskoni
päivä 10 - Päivän asu

päivä 11 - Sisarukseni
päivä 12 - Käsilaukussani
päivä 13 - Tällä viikolla
päivä 14 - Mitä minulla oli päällä tänään?
päivä 15 - Unelmani
päivä 16 - Eka suudelmani
päivä 17 - Mieleisin muistoni

päivä 18 - Mieleisin syntymäpäiväni

päivä 19 - Kaduttaa
päivä 20 - Tässä kuussa

päivä 21 - Toinen hetki
päivä 22 - Tämä järkyttää minua
päivä 23 - Tämä saa minut voimaan paremmin
päivä 24 - Tämä saa minut itkemään
päivä 25 - Ensimmäinen
päivä 26 - Pelkään
päivä 27 - Suosikkipaikkani
päivä 28 - Ikävöin
päivä 29 - Tähän pyrin
päivä 30 - Soittolistallani
päivä 31 - Viimeinen hetki

Alotan ens postauksessa. 8)

Ja sitten itse asiaan. Kävin viikonloppuna Särkänniemessä, jee! \o/ Kyseessä oli isäni, hänen naisystävänsä sekä serkkuni Tatin perinteinen kesälomareissu. Millainenkohan reissu ensi vuonna tulee, kun Tattimuksen kanssa olemme täysi-ikäisiä rällästäjiä (toivottavasti) ajokortit käsissä...?

Hieman kuvaspämmiä reissusta.

Pelattiin korttia autossa. :) Ja huijatiin vuorotellen, tietenkin

Suloinen pikkumökki Lemettilän tilalla, suosittelen!

Mun ja Tatin oma pikkuinen soppi (eli keittiö...).

Matkalla kohti Särkänniemee.

Matkalla kohti Särkänniemee, osa 2.

Ballea lainaten: mitä serkumpi, sitä herkumpi. ;)

Jessus siellä oli ihmisiä. o.o Mentiin vahingossa 45 minuuttia liian aikasin, eikä siel sillon ollu ku joku japanilainen turistiryhmä ja pari hassua ihmistä. Ja yhtäkkiä - PUM! Paikka oli täynnä populaa...

Alueen kartta. 8)

Trombi. Ei mikään maailman mukavin laite, koska aina ku se meni ympäri, tuntu et sieltä putoo, mut pitihän siinä ny kerran käydä. :D

Tyrsky! Kävin siinä nyt ekaa kertaa. :D Ois voinu olla vähän vauhdikkaampi, mut ihan kivahan tuo oli. XD

Jet Star. Ennen tähänki laitteeseen mahtu kerralla... oliko kuus henkee? Nykyään vaan kolme. Oli hiton pitkät jonot, mutta oli kans jännää mennä Tatin kaa kahestaan yhteen vaunuun. :D

SUURI VALTAMERIALUS! ...ja taustalla Viikinkilaiva.

Tattiralli. :3

Tornado! Yks Särkänniemen parhaimmista laitteista. 8)

Jotenki oon aina onnistunu missaamaan tän laitteen. o__o Ehkä koska se on siellä takana, eikä koskaan tue sieltä kierrettyä... Kyseessä siis Hurricane.

Näsinneula. Eipä ehitty käydä sielläkään. :D

Uusi laite, MotoGee. Ei viittitty lähtee jonottaa kun sinne oli niin karmeet jonot...

AAAAA, se tulee päälle!

Tukkijoki, jossa olin kuulemma huono kapteeni Tatin mielestä...

"Iik, mä kastuin!!"...

Nii, että kukahan se oikein kastu siinä etummaisena eniten? :'D

Vaakkuja. :3

Toi hana vaan näyttää NIIN photoshopatulta... Live-photoshoppaus, hmm?

Huomatkaa uus huppari, sieltä Hesan reissulta! (aivan, keskittykää huppariin ja ignooratkaa mun typerä ilme :''D)

Lammas. :3

Saatiin tämmöset pehmodelffiinit Tatin kaa. :3 Tässä mun, sen nimi on Huijari KorttiHai, lyhyesti vaan Hai. Eiks oo ovelaa, delfiini, jonka nimi on Hai? :b

Vasemmalla Tatin ovelasti nimetty delfiini Veijari (pehmolelun lapussa lukee "Veijari"...), oikealla Hai. Älykkäitä otuksia, eikö vain?

Lemettilän tilan pieni kissanpentu, joka piiloutu aina pensaiden alle, kun ajettiin autolla pihaan. Ihana! :'3

Mä oon jo pitkään halunnu koiraa, sellasta suloista pientä papillonia eli perhoskoiraa. Vähitellen pitää kuitenki alkaa suunnitella tulevaisuutta, ja koska varsinki pienet koirat elää melko pitkään, pitää ajatella myös mahdollisen (ja erittäin todennäköisen) tulevan asuinkumppanin mielipidettä asiasta. Ja Aasi-Hanipöö (hampaat sulaa...) ei halua pientä koiraa... ;_________; Puhukaa se ympäri!! Mutta mulla ois myös kissakuume. :3 Kissoja ei voi käyttää lenkillä niin hyvin, eli pakollista liikuntaa ei ikävä kyllä tulis juurikaan, ja kissat osaa olla häijyjä ja ne on itsenäisempiä ku koirat, mutta ne ois myös helppohoitosempia ja parempi vaihtoehto kerrostaloon. Ja jos tuuri käy, saattaa kissa olla hyvinkin huomionkipeä, kuten ylläolevan kuvan pieni mussukka. ;3 Joka tapauksessa, haluan lemmikin!!

Tulevaisuudesta puheenollen... Aasi lähtee huomenna Japaniin vaihto-oppilaaks, ja about 300 päivän jälkeen nähdään seuraavan kerran. Suoraan sanottuna en oo ihan varma miten pärjään, koska jo nyt, ennen ku se pälliäinen on päässyt edes Helsinkiin asti, on mulla jo tylsää ja ikävä(ä). Pahinta on varmaankin nimen omaan toi tylsyys, koska jos olis koko ajan jotain tekemistä tai jotain (lähempänä) mitä odottaa, aika menis paljon nopeemmin.. Lisäks tekee pahaa kattoo kuhertelevia ja onnellisia pareja koulussa ja telkkarissa, koska... no, ikävä. :( Mut tosiaan, ootan ens kesää jo senkin takia innolla, että vois suunnitella tulevaisuutta vähän paremmmin. 8) Nyt on vähän paha miettiä, koska muuttaa ja mihin ja miten hoitaa opiskelut, mutta sitten ens kesänä vois katsoa, mikä on tilanne rahojen ja opiskelujen kannalta. Jos multa kysyttäis, oisin vamis muuttamaan pois kotoa jo vaikka HETI! Ei, hetkinen, antakaa mun pakata ensin, ja katsoa pari jaksoa Gleetä tallennuksesta...

Paska laatu, mut minkäs teet...

Ai niin! Pahoittelen, ei minkäänlaista blogistooria tällä kertaa. Olen vaan ollut liian laiska ja kiireinen. :(

Step Up

Day 27 – A song that you wish you could play

Plain White T's - Hey There Delilah



Kaunis, niin kovin kaunis kappale...


Kiinnostaako ilmainen, suloinen tavara? Niin minuakin, eli klikkailepa itsesi Giveaway 1:een sekä Giveaway 2:een!


Hei te kaikki karvaiset lapset! Taputtakaas karvaisia käsiänne, sillä olen palannut!

Öhm, se siitä. Paaaaljon myöhässä oleva postaus Hesan reissusta ja Linkin Parkin keikasta siis tässä. Leikin vähän Photobucketilla ja tein muutaman slideshown. Katselkaas siis niitä (jos jaksatte ;D)!

^Ensimmäinen päivä, eli tiistai~

 ^Toinen päivä, keskiviikko!

^Kolmas päivä, eli keikkapäivä. :D

^Ja itse Linkin Parkin keikka! ♥

^Vika päivä, eli perjantai...

Tuosta Die Antwoordin keikasta mulla on vielä yks kuva, jonka Photobucket poisti, koska se "rikkoi käyttöehtoja" vai miten se nyt oli. Liian rivo kuva joka tapauksessa. xD Joten yritänpäs lisätä sen bloggerin kautta suoraan...

Evil Boy :D

No mutta, siinäpä se. Seuraavassa postauksessa sitten reissun ostokset, ja niitä riittää, sillä tuhlasin tilini tyhjäksi. Hups? :D Nähdään, ystäväni! Ja jättäkäähän kommenttia/arvioita!

♪~♪~♪~♪~♪~♪~♪~♪~♪~♪~♪~♪~♪~♪~♪~♪~♪~♪~♪~♪~♪~♪~♪~♪~♪~♪~♪~♪~♪~♪~♪~♪~♪~♪~♪~♪~♪~♪~♪~♪

1. osa

2. osa

3. osa

4. osa

5. osa

6. osa

~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~

Addles Pumbryme

     Istuessani kirjastomme pehmeässä, punaisessa ja ylellisessä nojatuolissa oikealla puolellani isäni ja meitä vastapäätä Conceistin veljekset, en tiennyt, olinko koskaan ollut onnellisempi. Tunsin oloni tärkeäksi katsellessani, kuinka koristepöydän toisella puolella, minua vastapäätä istuva Triesse liikehti levottomana ja katseli pelokkaana ympärilleen. Hänen vieressään pojan isoveli Equery istui kädet puuskassa ja tuijotti isääni kulmiensa alta yhtä aikaa vihaisena ja kauhuissaan. Veljeksistä näki, että me, nuorempi ja vanhempi Pumbryme, hallitsimme tilannetta, eikä mikään olisi voinut miellyttää minua enempää.

     Vasemmalla puolellani seisoi kaksi palvelijatyttöä, jotka olivat oven vieressä seisovan Inendisin tavoin pukeutuneet valkosinisiin sisäkön asuihin. Toinen tytöistä, mustat, leteillä olevat hiukset ja tummanruskeat silmät omistava Coseam piteli tarjotinta, jolla oli keksejä, pullia, tee- ja mehukannu sekä muutama, arvokas posliinikuppi. Hänen vierellään seisoi hänen kaksoissiskonsa, lähes identtisen näköinen Conint, joka erosi siskostaan aina vain hiuksista. Hänellä oli tapana laittaa pitkät, mustat ja kiiltävät hiuksensa vain nopeasti ponihännälle. Coseam ja Conint olivat molemmat olleet meillä töissä jo yli kaksi vuotta, ja he olivat nyt kaksikymmentäyksi vuotta. He olivat minun omat henkilökohtaiset palvelijani, jotka seurasivat minua minne vain ja jotka noudattivat jokaista käskyäni ja pyyntöäni. Tai no, aina kun olin Pumbrymen kotikartanossa. Muistelin vieläkin katkerana, kuinka puoli vuotta sitten isäni oli viskannut minut pihalle vain yhden typerän virheeni takia. Nyt se kostautui sillä, että jouduin asumaan omillani, minulla oli kämppäkavereita eikä edes omia palvelijoita. Jouduin oikeasti tekemään jopa kotitöitä! Onneksi vanhempani maksoivat vuokrani.

     ”Tahdotteko jotain, kahvia, teetä, mehua?” isäni Aingsor Pumbryme kysyi veljeksiltä. Nämä pudistivat päätään. Vanhempi veljeksistä kohottautui ylemmäs tuolissaan ja nojasi leukaansa nyrkkiin puristettuun käteensä, jonka kyynärpää nojasi nojatuolin käsinojaan.

”Asiaan, Aingsor”, isoveli Equery sanoi yhteen puristettujen hampaidensa välistä. Ei tarvinnut edes huippuhyvää kuuloa erottaakseen ärtymyksen pojan äänestä.

”Tiedämme, että veljeni Triesse ja poikasi Addles ovat tehneet sopimuksen”, Equery jatkoi. ”Mutta se ei ole vielä virallinen, koska mitään ei ole paperilla.”

”Paperit on tehty jo valmiiks”, sanoin ja virnistin. ”Enää puuttuu allekirjotukset, ja se on siinä.”

”Eikö tätä hölmöyttä voisi vain unohtaa?” Equery kysyi ja nojautui eteenpäin nojaten nyt kyynärpäitään polviinsa. Hän osoitti sanansa isälleni, kuin minua ei olisi olemassakaan. ”Tiedän kyllä, mitä sopimukset merkitsevät Pumbrymen suvulle, mutta tämä on typerää. Triesse ei edes tiennyt vallitsevista säännöistä suostuessaan.”

”Mutta sinä tiedät”, isäni sanoi. ”Ilmeisesti edesmennyt isänne Agrashru kertoi niistä sinulle? Rauha hänen sielulleen.”

     Triesse laski katseensa punaiseen mattoon jalkojensa alla, ja Equery puristi huomaamattaan kätensä nyrkkeihin.

”Uskoimme, että voisimme… voisimme säästää Triessen tältä…”

”Miltä, totuudeltako?” isäni sanoi ja naurahti. ”Niin isät ja isoveljet yleensä ajattelevat, että kun pikkulapset eivät tiedä totuutta, he ovat turvassa. Niin minäkin aluksi ajattelin, mutta sain huomata, että se ei pidä paikkaansa.”

Isäni vilkaisi minua, ja tiesin, mitä hän tarkoitti. Syy, miksi olin joutunut jättämään Pumbrymen kartanon, oli suvun sääntörikkomus. Rikoin sääntöä, jonka olemassaolosta en edes tiennyt. Pieni käsitys minulla oli ollut, mutta en tajunnut niiden tärkeyttä ja vakavuutta.

     ”Sääntöjen mukaan, jos joku ulkopuolinen tekee jollekin Pumbrymen suvun jäsenelle jotain, jonka vuoksi täytyisi poliisi sotkea asiaan, voidaan asia selvittää myös vastapalveluksella. ’Henkilökohtainen avustaja’ -käytäntö on toiminut tähän mennessä hyvin, joten sitä käytettäköön nytkin.”

”’Henkilökohtainen avustaja’?” Equery sylki sanat suustaan, kuin ne olisivat olleet myrkkyä. ”Enemmänkin oma orja.”

”Noh noh, ei tämä asia näin vakava ole”, isä rauhoitteli kuumana käyvää, mustahiuksista nuorukaista, jonka vihreät silmät leiskuivat tulta. ”Triessen tehtävänä on autella Addlesia kaikenlaisissa pikkuhommissa. Ei hän aivan mielin määrin Triesseä voi kuitenkaan pompotella.”

’Ikävä kyllä’, lisäsin mielessäni. Olisin kovin mielelläni laittanut Triessen käymään koulua puolestani tai kuuraamaan koko kämppäni lattiasta kattoon, mutta se oli vastoin sääntöjä. Mutta kyllä minä hänelle tekemistä keksisin.

”No niin, eiköhän laiteta homma pakettiin”, isä sanoi ja nojautui eteenpäin. Hän työnsi edessään koristepöydällä olevaa paperia ja sen päällä olevaa kynää veljeksiä kohti.

”Kuinka kauan sopimus kestää?” Equery kysyi ottaessaan kynän käteensä.

”Miten olisi… neljä viikkoa?”

Isäni sanat saivat Equeryn lyömään avokämmenellään puista pöytää.

”Sehän on kokonainen kuukausi!” hän huudahti vihaisena.

”Ainahan me voimme tehdä pahoinpitelyilmoituksen poliisille. Kun asiaan sotketaan vielä alkoholi, jota alaikäinen veljesi ilmeisesti oli nauttinut…”

      Equery tuhahti tyytymättömänä ja sohaisi paperiin nimensä sekä nimenselvennyksen. Sitten hän käänsi paperin Triesseä kohti ja nyökkäsi tälle rohkaisevasti. Pojista nuorempi puri huultaan ja pyyhkäisi mustia hiuksia silmiltään korvansa taa. Hänen kätensä tärisi, kun hän yritti saada jonkinlaista puumerkkiä aikaiseksi. Minun hymyni ylsi korvasta korvaan. Tämä oli liian hyvää ollakseen totta.

Uusi vuosi!

Day 18 – A song that you wish you heard on the radio

Petri Nygård - Selvä Päivä



Hei tyttö lauletaan viisuu! Viina pukee sua ja yleensä riisuu~

Täällä taas, tällä kertaa ilman kuukauden taukoa. Välttelen pitkän matikan kokeeseen lukemista jopa päivittämällä blogia, huhhuh. :D Katselen samalla Paljastavia valheita Mintulta lainaamalta DVD-boksilta ja nautin. Meinasin sanoa että nautin viimeisistä lukiopäivistä tänä lukuvuonna, mutta en minä niistä nauti. Nautin siitä, ettei minun tarvitse olla lukiossa. XD

Ennen kuin kerron teille, kuinka vietin uutta vuotta, mainostan Cotton Candy Darkness -blogin ihanaa ystävänpäiväarvontaa! ♥ Upea idea ja mukavaa, että noin ystävällisiä bloggareita on. x3 Klikkaamalla >tästä< pääsette koittamaan onneanne arvonnassa. :D Se kestää syntymäpäivääni asti, eli loppuu sunnuntaina 20.2. ^-^

Mutta NYT saatte taas nauttia kuvaspämmistä. :D Aiheena "uusi vuosi Tornio/Haaparannalla", kuvissa mukana myös Sussu ja Tatti. :) Reissuun lähdimme (muistaakseni :O) keskiviikkona 29.12.2010 ja takaisin tulimme sunnuntaina 2.1.2011. Oli hyvä reissu, toivottavasti ensi vuodenvaihteessa uudestaan! ♥

Suomen ilotulituksia surkealla kamerallani...

Ikean ostoksia. :D Ostin valokuvakehyksiä, jotka esittelen myöhemmin, tälläkin hetkellä käytössä olevan, valkoisen läppärialustan (läppäri on huoneeni sohvalla, joten sen alla täytyy olla jotain kovaa), äidilleni tuliaiseksi pulloon sopivien jääpalojen muotin sekä kynttilänsammuttimen. Tällä kertaa en ostanut tuliaisiksi kirjahyllyä, kuten viime vuonna... XD

Minä ja Tattimus raahattiin meidän karmeaa ostosvuorta. XD

Möh, Hannah Montana -skumppa ois varmaan ollu hyvää. :< Ja jos mä oisin ollu Tatti, oisin NIIN ostanu noita... Twilight-karkkeja?

Mut ei tytölle kelvannu... >:/

Linnoituksemme. :D

Ostin Toy Story -boksin ja viimein sivistin itseäni katsomalla ne kaikki. Jee! \o/ Olivat ihania! ♥

Saatiin tällasia ihania vanhanaikasia kokiksia ku ostettiin niin karmeesti limpparia. :'''D

Sussumussu med sin nya kamera. ♥ Tai jotain, ruotsin koe keskiviikkona... :b

Mukava tulla kotiin ku hyvä että sisälle pääsee. ;o

♥

Yksi mun lapsistani, Rasmus, katselee alas parvisängystäni. Siitä ja muutenkin muuttuneesta huoneestani lisää tulevaisuudessa.

Sayonara~!